Suomalainen Klubi
Suomalainen Klubi
Helsingin Suomalainen Klubi on kulttuuriklubi, jossa suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset jäsenet tapaavat toisiaan. Klubi on yleishyödyllinen yhteisö, jonka laajaa sähköistä julkaisutoimintaa (mm. Suomen kansan sähköinen muisti) luetaan ympäri maailmaa.
Klubi on viihtyisä tukikohta pääkaupungin sydämessä. Siellä voi rentoutua vapaan seurustelun ilmapiirissä tai viettää aikaa monenlaisten harrastusten parissa, unohtamatta Klubiravintolan mainioita antimia. Klubi on myös paikka, jossa voi tavata, keskustella ja luoda yhteyksiä eri alojen, yhteiskunnan ja talouselämän toimijoihin.
Klubi tarjoaa jäsenilleen monipuolista ohjelmaa sekä useilta kulttuurin aloilta että lukuisissa harrastusmahdollisuuksissa. Klubi julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Klubilehteä. Lehdestä voit mm. lukea laajasti klubi-iltojen esitelmistä. Lehtiä pääset lukemaan osoitteessa https://www.klubi.fi/julkaisujamme/klubilehdet/. Helsingin Suomalaisen Klubin verkko-osoite on www.klubi.fi.
Perinteitä aikojen takaa
Vanhin tiedossa oleva perinne Helsingin Suomalaisella Klubilla kautta vuosikymmenten on ns. pitkä pöytä. Jo vuonna 1887, jolloin Klubi oli vuokralaisena Hotelli Kämpin alakerrassa, jäsenet kokoontuivat yhteisen pitkän pöydän ääreen, kuka syöden omia eväitään, kuka tilaten ravintolaruokaa. Iältään vanhemmat ryhmittyivät pöydän toiseen päähän ja nuoremmat toiseen päähän.
Myöhemmin Yrjönkadun tiloissa omia eväitä ei enää syöty eikä istumajärjestyksestäkään ollut niin väliä. Tällöin alettiin pitkää pöytää nimittää kantapöydäksi. Kantapöytä on lounasaikaan tarkoitettu vain Klubin jäsenille. Siinä voi veljellisen ilmapiirin vallitessa aterioida edulliseen hintaan ja samalla osallistua kaikkiin keskusteluihin, joita pöydässä käydään päivänkohtaisista tai muista asioista. Tähän pöytään ei siis asetuta kahdenkeskisiä neuvotteluja varten. Lounasajan jälkeen pöytä on samassa käytössä kuin muutkin ravintolan pöydät ja jäsenillä on oikeus tuoda siihen omia vieraitaan.
Perinteeksi on muodostunut myös kummilounas. Klubin jäseneksi hyväksytyn oletetaan tarjoavan kahdelle suosittelijalleen kummilounaan. Kummeilla on samalla tilaisuus aloittaa uuden jäsenen perehdyttäminen Klubin toimintaan. Hyväksi tavaksi on muodostunut, että kummit antavat uudelle jäsenelle Klubia koskevaa ajankohtaista aineistoa, kuten professori Jarmo Virmavirran teoksen Pojat Suomalaiselle Klubilla, historiikin 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa (2. painos 2006), jäsenluettelon ja Taskutietoa Klubista, joka julkaistaan vuosittain. Vuosina 1937 – 1939 alettiin viettää tasavuosia täyttäneiden kunniaksi merkkipäiväjuhlia. Vuonna 1945 perinne muutettiin jokavuotiseksi ja tammikuussa vietettävään juhlaan.