2019 Tulokset

Kilpailun tulokset 2019

Helsingin Suomalainen klubi on jo kahtenatoista vuotena järjestänyt suomalaisen kirjoituskilpailun, jolla haluamme tarjota nuorille mahdollisuuden harjoittaa ja kehittää äidinkielen taitoaan.

Kilpailun onnistumista on helpottanut se, että projektiorganisaatio on koko ajan säilynyt samana. Opetushallitus ja koulumme tärkeimmät, äidinkieltä ja historiaperintöämme vaalivat, aineyhdistykset ovat mahdollistaneet sen, että olemme pystyneet pitämään kilpailumme teemat ja kirjoitusaiheet sellaisina, että ne vastaavat ajankohdan haasteisiin ja tukevat lukioittemme opetustavoitteita.

Kahdennentoista Suomalaisen kirjoituskilpailun teemana oli ”Minun Eurooppani” eli kilpailuaiheet innostivat lukiolaiset pohtimaan millä tavalla eurooppalaisuus ja EU:n arvot näkyvät suomalaisten elämässä ja miten ne vaikuttavat suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin?

Kirjoittajat saivat kertoa mm. käsityksensä demokratiasta, eurooppalaisista ja pohjoismaisista arvoista sekä aktiivisen kansalaisen mahdollisuuksista vaikuttaa asioihimme.

Arvosteluraadille lähetetyt kirjoitukset osoittivat, että nuorisomme näkee Suomen olevan valmis ottamaan huomioon uusia kansallisuuksia ja niiden kulttuureja. Erilaisten kulttuurien vuorovaikutus on mahdollistanut nykyisen sivistyksemme. Kirjoituksista henki kuitenkin vahvasti myös se, että nuoret vaikka arvostavat Eurooppalaisia arvoja ovat pettyneitä niiden toteutumiseen. Liian usein itsekkyys ja oman maan ja kansan edut menevät tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edelle. Nuorilla on suuri halu muuttaa maailmaa poliitikkojen yleensä vain juhlapuheissa mainostettujen Eurooppalaisten arvojen mukaisiksi.

Yhteensä kilpailun aiheista oli kirjoitettu 626 kirjoitusta 35 koulussa. eri puolella Suomea. Loppuarvosteluun kilpailuun jätettiin 74 kirjoitusta.

Suuri kirjoittajamäärä ja arvosteltaviksi lähetetyt kirjoituksen osoittavat nuortemme olevan tietoisia velvollisuudestaan vaikuttaa oman elämäänsä suuntaamiseen yhteisen arvomaailmamme mukaiseksi, mutta toisaalta myös tunnustavan, että se ei onnistu ilman kaikkien yhteistä pyrkimystä tavoitteeseen. Arvoperinnön vaaliminen nähdään myös tärkeänä osana kansallisen identiteettimme ylläpidossa.

Kilpailun tasoa voidaan jälleen pitää hyvänä. Allekirjoittanut on menneiden kahdentoista vuoden aikana lukenut esitarkastajien lisäksi kaikki arvosteltaviksi lähetetyt kirjoitukset ja kunnioitukseni tämän päivän nuoriin ja heidän opettajiinsa sekä koulumme opetustavoitteiden oikeellisuuteen on vuosi vuodelta vahvistunut. Uskonkin, että tulemme tulevina vuosina näkemään nytkin palkittuja nuoria vaikuttajina yhteiskunnassamme. Näin kilpailun kummisedän, klubin edesmenneen kunniapuheenjohtajan, lehdistöneuvos Mikko Pohtolan henkisessä testamentissaan ilmaisema toive tulee erinomaisesti täyttymään..

Pekka Rapila

Kilpailun johtaja

Palkitsemistilaisuus Kalevalan päivänä

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen jakoi palkinnot parhaille kirjoittajille 28.2.2020.

SUOMALAINEN KIRJOITUSKILPAILU 2019

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen puhe (MP3)

I Palkitun Pyry Vaismaan puhe (MP3)

I PALKINTO

Pyry Vaismaa, ”Eurooppa käsillämme” LUE AINE

Kalevan lukio Tampere ohjaava opettaja Terhi Lintunen

Kielellisesti kekseliästä, pitkää historiallista kaarta piirtävää ja itsestäänselvyyksiä kyseenalaistavaa pohdintaa Euroopan ristiriitaisesta arvopohjasta. Onko eurooppalaisilla kautta vuosisatojen ollut oikeastaan muuta yhteistä arvoa kuin ”mieletön arroganssi”. Kirjoittajan perusajatuksena on pohtia, puhummeko arvoista vain, jotta meillä olisi jotain yhteistä, jolla Eurooppa pysyy koossa. Kärjistäen hän kyseenalaistaa näiden koko ajan toistettujen arvojen muodostaman turvaverkon olemassaolon. ”Se on vain hämäystä. Arvot ja teot lähtevät aina yksilön sisältä. Arvot eivät määritä meitä, me määritämme arvot.”

II PALKINTO

Joanna Jukka ”Enkö minäkään voi vaikuttaa?” LUE AINE

Vaskivuoren lukio Vantaa ohjaava opettaja Henna Pesonen

Kirjoittaja vertaa omia vaikutusmahdollisuuksiaan maailmanlaajuisen huomion saaneeseen Greta Thunbergiin. Sosiaalisessa mediassa yleisestä vetoomusten allekirjoittamisesta puuttuu poliittisen kampanjoinnin tavoitteellisuus ja järjestyneisyys. Jäljelle jää helposti vain ongelmien päivittelyä samaa mieltä olevien kanssa. Vakavampi ongelma on suoranainen yksinkertaistaminen ja tieteeseen ja tutkimukseen perustuvien argumenttien ja vaikuttamisyritysten sivuuttaminen. ”Vaikka suurin osa eurooppalaisista nuorista on minun laillani politiikasta tietämättömiä, on kuitenkin olemassa monia älykkäitä, innovatiivisia nuoria, jotka ansaitsevat aitoja vaikuttamismahdollisuuksia.”

III PALKINTO

Ilona Vuorensola ”Euroopassa asiat ovat paremmin kuin koskaan, vaikkei siltä tunnukaan”
Otaniemen lukio Espoo ohjaava opettaja Miia Kohi LUE AINE

”Käsitys siitä, että Euroopan historiassa olisi ollut jokin kultainen, nykyhetkeä parempi aikakausi on vähintäänkin nurinkurinen.” Kirjoittaja mainitsee vasta-argumentteina elintason ja elämänlaadun, tasa-arvon laajuuden ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen sekä tieteen kehityksen ja tiedonkulun kiihtymisen. ”Lääketiedekin on kehittynyt niin pitkälle, ettei kuolinsyyksi riitä enää vain vanhuus.” Ydinkysymys on, miksi nostalgia eli kuvitelma menneestä suuruudesta tai hyvinvoinnista myy vaalikentillä niin hyvin.

KUNNIAMAININNAT

Martina Simpanen ”Tekopyhä Eurooppa” LUE AINE

Ressun lukio Helsinki ohjaava opettaja Tiia Tempakka

Kirjoittaja epäilee omakohtaisten havaintojen perusteella Lissabonin sopimukseen kirjattujen suvaitsevien arvojen heikentyneen viime vuosina ja olevan enää korulauseita paperilla. Kyse ei hänen mukaansa ole aktiivisesta vastarinnasta ulkomaalaisia tai vähemmistöjä vastaan, vaan piilevistä ennakkoluuloista. ”Minuun ja moneen muuhun eurooppalaiseen ei suhtauduta objektiivisesti, vaan yleisestä suvaitsevaisuutta korostavasta keskustelusta huolimatta oletus vierasperäisyydestä vaikuttaa muiden asenteisiin.”

Jatta Mikkanen ”Aktiivisuudella on väliä!” LUE AINE

Mäntyharjun lukio, ohjaava opettaja Karoliina Karttunen

Kirjoittaja pohtii, miksi tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kaikilta onnistu. ”Uusi jännittää ja pelottaa, koska aktiivisuus lähtee yksilöstä ja tämän tahtotilasta: Haluanko? Jaksanko? Pystynkö?” Kodin, läheisten ja julkisten esimerkkien rohkaisu auttaa. Omien kokemustensa perusteella hän uskoo, että tässä yksilökeskeisessä ja sosiaalisen median vallitsemassa yhteiskunnassa ”jokaisen teoilla ja sanomisilla on merkitystä ja seurauksia, joskus jopa suurempia kuin pystyy käsittämään.”

Suvi Hirvelä ”Jälkiviisauden taito” LUE AINE

Kokkolan suomalainen lukio, ohjaava opettaja Nina Aro

Kirjoittaja näkee Euroopan edistyneen merkittävästi hyvin monilla elämän aloilla ja arvojensa toteuttamisessa. Mutta kaikki ei ole hyvin. Itä-Ukrainassa soditaan. Sananvapautta uhkaava sensuuri on vakava vaara. ”Kansalaisten hiljennetyt valitukset ja raskauttavia valtion salaisuuksia pimittävät johtajat eivät ole vain kaikuja rautaesiripusta ja itäblokin sosialistimaista, vaan ajankohtaisestikin jättiläismäinen uhka.” Kirjoittaja kannustaa tutkimaan historiaa. Menneistä murhenäytelmistä voi oppia paljon siitä, mitä tulisi välttää.